Elämä on vieläkin aivan alamäkeä. Suhteeni tulevaisuuteen en usko ollenkaan..Halusin vaan muuttaa yksin omaan ihanaan asuntoon, jos olisi vain varaa :( Jos muuttaisin yksin talouteni romahtaisi täydllisesti joutuisin myymään autonikin pois, jolla olen tottunut menemään jokapaikkaan. Olen täysin riipuvainen autostani. Opintolainan maksuakin joutuisin varmaan lykkäämään. Huonekalujakaan ei varmaan olisi heti varaa ostaa..mut miks mietin rahaa kokoajan?! Ilmeisesti se on mulle iso kysymys sillä saa ostettua kaikkea muuta paitsi onnellisuutta..ja ennen kaikkea haluisin olla onnellinen..hitto vie.

Syöminen on minulle kans iso ongelma...läskit vaan kertyy, vaikka söisin aivan normaalista (ainakin omasta mielestä normaalisti). Ainut dieetti mikä laihduttaa on karppaus..viimeksi ekalla aloitusviikolla lähti yli 4kg!!! Tottakai suurin osa oli nesteitä, mutta ainakin loistava fiilis oli silloin. Karppailin varmaan 3kk välillä repsahtaen ja kiloja lähti ainakin yli 10kg, joka oli mulle jo pirummoinen saavutus. Sitten iski rahapula ja oli pakko maksaa suuriakin laskuja eri jutuista, niin oli pakko siirtyy takas"normi" ruokailuun,kun ei vaan ollut varaa kalliisiin karppiruokiin. Mut nyt seuraavasta tilistä piru vie aloitan taas painon pudotus urakkani!! Liikuntaa en saa näköjään aloitettua milloinkaan..Olis vaan joku, jonka kans menis ulos lenkille tai salille, joka olis samanlaisessa tilanteessa painonpudotuksen kanssa..mut eipä ole :/.

Muutama päivä sit se taas tapahtui.. äiti joutui mielisairaalaan ja hyvä niin.. hänen lääkityksensä ei ole kohdallaan ollut viimeiseen puoleen vuoteen (itsarin jälkeen) ja vihdoinkin neurologi tajusi sen.. Vittu, että suomessa on mielenterveyshoito perseestä.. lääkärit eivät uskoneet isääni ollenkaan minkalainen äitini on viimeiset puoli vuotta ollut. Silloin vasta asiat menee lääkäreille perille, kun uhataan oikeustoimilla. En tiedä oikein mitä äidistä ajattelen tällä hetkellä, mutta onneksi isä voi nyt levätä ilman, että äiti on sekoilemassa himassa.

Jee, vapaa päivä töistä.. noh, on taas aikaa miettiä mitä tekis ja mitä jättäis tekemättä.. Kaikki asiat taas painaa mieltä.. Varsinkin eräs ihminen, josta ei oo kuulunu mitään tasan viikkoon:( ja tää asia pyörii päässä 24/7.. hitto.. en tajua mitä teen ilman sitä.. Osaan sit hyvin suututtaa ihmisiä kiukuttelemalla :( tai sit muuten vaan oon paska ihminen. Viime aikoina kiukuttelut vaan on johtunu paljon pahemmista asioista mitä mulle on sattunu esim. äidin itsemurha yritys ja sen jutun seuraukset, sekä erään sukulaisen kuolema. Kukaan ei tunnu ymmmärtävän miten paska fiilikset mulla on mm. näiden juttujen takia. Ja näistä asioista ei oikein voi edes puhua, kun on vaan niin suuri häpeä myöntää, että äitini on mielisairas.. Olen salannut suurimman osan elämääni sen jutun kaikilta kavereiltani, koska kenelläkään kaverilla ei ole samaa tilannetta kuin minulla. Isäni on taas maailman paras isä mitä voi olla.. en vain tajua miksi hän edes jaksaa olla äitini kanssa, koska hän ei todellakaan ole "normaali" eikä tule enää koskaan olemaan viimeisen itsemurha yrityksen jälkeen, koska hänelle jäi pysyviä vaurioita aivoihin. Mä en voi sille mitään mut toivon toisaalta, että äitini olisi onnistunut itsemurhassaan.. olisi jäänyt paremmat muistot kuin nyt hänen elämästään elämästä. Elämä ei vain ole enää elämisen arvoista, sellaisessa tilassa missä hän on.

En vain jaksa.. tuntuu, et kaikki mitä päätään asioistani niin mieleni muuttuu hetken päästä ja haluisin tehdä asiat sittenkin toisin.. ja kaikki on sit päin persettä..tai asiat menee huonommin mitä on ollu:( Joka päivä nykyään mietin mitä haluaisin.. kaikki pitäisi olla hyvin; hyvä mies, uusi talo ja kiva työpaikka(tai ainaskin useimmiten on hauskaa töissä).. Olen nuori vielä ja en tiedä oikein haluaisinko edes olla tässä suhteessa?! Mielenikin kun muuttuu melkein tunneittan..olen aikamoinen tuuliviiri;) Laihdutuskuurinkin aloitan joka päivä , mutta lipsun aivan kokoajan eli ei ole vain selkärankaa pitää itseään kurissa.. pitäisi saada parikymmentä kiloa pois, mut ei vain onnistu tällä napostelu tahdilla.. Tahdon voimaa, mulla ei oikein oo missään asiassa. Aloitin vasta opiskelut työnohella ja todellakin toivon, että jaksaisin suorittaa opinnot loppuun ja saada parempi palkkaisen työn:)